2014_01_24
Talousuutiset

Verolait vahvistettu: mikä muuttuu?

Eduskunta on hyväksynyt lähes muutoksitta veromuutoksia koskevat hallituksen esitykset. Lait tulivat voimaan tammikuun 2014 alusta, mutta sisältävät siirtymäsäännöksiä.

Yhteisöverokanta ja pääomatulovero

Yhteisöverokanta alenee aikaisemmasta 24,5 %:sta 20 %:iin. Pääomatulon tuloveroprosentti on edelleen 30 prosenttia, mutta yli 40 000 euron osalta tuloveroprosentti on 32 prosenttia. Aikaisemmin korotettua veroprosenttia sovellettiin yli 50 000 euron pääomatuloihin.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Jos yhteisön tilikautta on muutettu ja päätös on tehty 21. päivänä maaliskuuta vuonna 2013 tai sen jälkeen niin, ettei yhteisön verovuosi pääty vuonna 2013, tai niin, että vuonna 2014 päättyvä verovuosi on alkanut vuonna 2013 maaliskuun 21. päivän jälkeen, yhteisön tuloveroprosentti on verovuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa kuitenkin 24,5 prosenttia.

Luonnollisen henkilön osinkotulojen verotus kiristyy

Luonnollisen henkilön saamien osinkojen verotus riippuu siitä, onko jakava yhtiö julkisesti noteerattu vai ei. Vuonna 2013 voimassa olleiden säännösten mukaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 70 prosenttia on pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Tältä osin tuloverolakia muutettiin siten, että julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa vuonna 2014.

Vuonna 2013 muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on pääomatuloa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 9 prosentin vuotuista tuottoa vastaavalta osalta. Tästä määrästä 60 000 euroa on verovapaata tuloa. Euromääräisen rajan ylittävästä, mutta yhdeksän prosentin sisällä olevasta osingosta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Yhdeksän prosentin tuoton ylittävä osuus on ansiotuloa, josta 70 prosenttia on veronalaista ja 30 prosenttia verovapaata. Matemaattinen arvo perustuu yleensä yhtiön nettovarallisuuden määrään.

Vuodesta 2014 alkaen pääomatulona verotettavasta listaamattoman yhtiön osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa aikaisemman yhdeksän prosentin vuotuisen tuoton sijasta. Sääntelyä sovellettaisiin enintään 150 000 euron osinkotuloon vuodessa. Tämän euromääräisen rajan ylittävästä, mutta kahdeksan prosentin sisällä olevasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista
pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata. Kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa vastaavan määrän ylittävästä osingosta 75 prosenttia olisi verotettavaa ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Eniten uudistus kiristää alle 60 000 euron osinkoja suuren nettovarallisuuden yhtiöstä saavan osingonsaajan verotusta. Osingon veroaste nousi lähes kahdeksan prosenttiyksikköä, koska aiemmin kokonaan verovapaat osingot olisivat 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa.  Vähiten uudistus kiristää pienen nettovarallisuuden yhtiöstä suuria osinkoja saavan osingonsaajan verotusta.

Uudistuksestahyötyy eniten osingonsaaja, joka saa suuria, yli 60 000 euron osinkoja yhtiöstä, jolla on paljon nettovarallisuutta. Aikaisempaan järjestelmään verrattuna osinkoverotus kevenee eniten 150 000 euron osinkotuloilla, joissa osingon veroaste alenee noin viisi prosenttia. Aleneminen johtuu siitä, että huojennuksen piiriin kuuluvien osinkojen enimmäismäärä kasvaa 60 000 eurosta 150 000 euroon eli 2,5-kertaiseksi. Uudistus tuli voimaan 1.1.2014, joten uusia säännöksiä sovelletaan niihin osinkoihin, jotka ovat nostettavissa vuonna 2014. Jos yhtiössä on murrettu tilikausi ja päätös osingonjaosta on jo tehty siten, että osinko on laskettu nykysäännösten mukaisesti, mutta nostoajankohta on vasta vuonna 2014, verovapaan osingon määrä alenee. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä useat tahot esittivät tältä osin siirtymäsäännöstä, jonka mukaan viimeistään 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta ja 1.1. – 31.12.2014 nostettava osinko olisi verotettu vanhojen säännösten mukaisesti. Tätä siirtymäsäännöstä ei kuitenkaan tullut.

Myös listaamattoman yhtiön osingosta on pidätettävä ennakonpidätys

Ennakkoperintäasetusta on vuoden 2014 alusta muutettu siten, että myös julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön maksamista osingoista on toimitettava ennakonpidätys. Ennakonpidätys muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle maksamista osingoista on 7,5 prosenttia 150 000 euron rajaan asti. Rajan ylittävästä osasta ennakonpidätys on 27 prosenttia. Ennakonpidätysprosentit pysyvät samoina, on sitten kysymys pääomatulona tai ansiotulona verotettavasta osingosta. Jos saaja esittää osingolle lasketun muutosverokorttia, ennakonpidätys toimitetaan tämän mukaisesti. Osinkoa jakavan yhtiön on seurattava samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä. Uusia säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on nostettavissa 1.1.2014 tai sen jälkeen. Vanhoja säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on ollut nostettavissa ennen 1.1.2014. Osingot ovat yksityishenkilölle sen verovuoden tuloa, jona ne ovat olleet hänen nostettavissaan. 

Esimerkkejä: 

1.  Jos muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö on tehnyt osingonjakopäätöksen vuonna 2013 ja osingot ovat olleet nostettavissa vuonna 2013, osingot verotetaan vuoden 2013 tulona eikä ennakonpidätystä toimiteta. Vaikka osingonsaaja nostaisi osingot vasta vuoden 2014 puolella, niistä ei toimiteta ennakonpidätystä, koska osinkojen verotukseen sovelletaan vuoden 2013 lainsäädäntöä.

2.  Jos yhtiö on tehnyt osingonjakopäätöksen joulukuussa 2013 ja osingot ovat nostettavissa tammikuussa 2014, osinko verotetaan ja siitä toimitetaan ennakonpidätys vuoden 2014 lainsäädännön mukaan. Jossakin määrin on ollut epäselvää, mikä on osingosta  toimitettavan ennakonpidätyksen ajankohta. Tämä ajankohta ratkaisee samalla kausiveroilmoituksen ja vuosi-ilmoituksen antamisen ajankohdan. Verohallinnon kannan mukaan ennakonpidätys tulee toimittaa sillä hetkellä, jolloin osinko on nostettavissa. Sillä, milloin saaja tosiasiallisesti nostaa osingon, ei ole tässä tapauksessa merkitystä. Tällöin toteutuu myös ennakkoperintälaissa tarkoitettu ennakkoperinnän vastaavuusperiaate, koska ennakonpidätyksen toimittamisvuosi ja osingon verovuosi ovat samat.

Nostettavissa ollut osinko ja siitä toimitettu ennakonpidätys on ilmoitettava ennakonpidätyksentoimittamiskuukautta koskevalla kausiveroilmoituksella. Esimerkiksi tammikuussa 2014 nostettavissa ollut osinko on ilmoitettava helmikuussa 2014 annettavalla kausiveroilmoituksella, vaikka osinko nostettaisiin vasta kesäkuussa 2014.

Yhteisön saama osinko

Elinkeinoverotuksessa yhtiöiden välisten osinkojen ketjuverotus on pääsääntöisesti poistettu säätämällä osingot verovapaiksi. Vuonna 2013 osinkotulosta 75 prosenttia on kuitenkin ollut veronalaista tuloa, kun noteeraamaton yhtiö saa osinkoa julkisesti noteeratusta yhtiöstä, jonka osakepääomasta se omistaa alle kymmenen prosenttia. Tältä osin lakia on muutettu vuoden 2014 alusta siten, että osinko on kokonaan veronalaista tuloa.

Varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta verolle

Varojen jaosta vapaan oman pääoman rahastoista ei ole ollut verolainsäädäntöä, vaan verotuskäytäntö on perustunut verohallinnon ohjeeseen.  Varojen jako vapaasta omasta pääomasta esim. sijoitetun vapaan oman pääomanrahastosta (SVOP-rahasto) on verotuksessa katsottu tietyissä tilanteissa  pääomanpalautukseksi. Pääomanpalautusta pidetään osakkeen luovutukseen rinnastettavana tulona, joka vähentää osakkeen hankintamenoa. Vuoden 2014 alusta tuloverolakia on muutettu siten, että noteeratun yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastoista verotetaan aina osinkona. Myös listaamattomien yhtiöiden varojenjako vapaan oman pääoman rahastoista verotetaan pääsääntöisesti osinkona. Varojenjakoa olisi  kuitenkin käsiteltävä luovutuksena silloin, kun osakkeenomistajan yhtiöön tekemä pääomasijoitus palautetaan tälle osakkeenomistajalle. Tämä rajoitettaisiin kuitenkin vain tilanteisiin, joissa varojenjako tapahtuu ennen kuin sijoituksen tekemisestä on kulunut 10 vuotta. Luovutuksena verotettavasta varojenjaosta vähennetään verotuksessa osakkeen poistamattomasta hankintamenosta se määrä, joka vastaa luovutuksena pidettävää varojenjakoa. 

Uusia säännöksiä sovelletaan 1.1.2014 tai sen jälkeen saatuun varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta. Tämä ei kuitenkaan koske varojenjakoa, kun kyse on listaamattomiin yhtiöihin ennen 1.1.2014 tehdyistä pääoman sijoituksista. Näihin varojenjakoihin uutta sääntelyä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa.

Edustusmenot kokonaan vähennyskelvottomiksi verovuodesta 2014 alkaen

Hallitusohjelman mukaan veropohjaa laajennetaan valtiontalouden vahvistamiseksi. Tämän mukaisesti elinkeinoverolakia on muutettu vuoden 2014 alusta niin, että edustusmenot ovat elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa kokonaan vähennyskelvottomia menoja. Verovuonna 2013 elinkeinotoiminnan tulonhankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneista edustusmenoista voi vähentää 50 prosenttia. Arvonlisäverotuksessa edustusmenot ovat olleet aikaisemminkin vähennyskelvottomia.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä sovelletaan vuosina 2013-2014

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä annetun lain soveltamisaikaa lyhennettiin vuodella siten, ettei lakia sovelleta enää verovuonna 2015.  Alkuperäisen säätelyn mukaan lakia olisi sovellettu verovuosilta 2013—2015 toimitettavissa verotuksissa.

Tuotannollisten investointien korotetut poistot voimassa 2013-2014

Tuotannollisten investointien korotettuja poistoja koskevan lain soveltamisaikaa lyhennettiin vuodella siten, ettei lakia sovelleta enää verovuonna 2015. Alun perin lakia piti soveltaa verovuosilta 2013—2015 toimitettavissa verotuksissa.

 

Lisätietoja:

Jyrki Santala
jyrki.santala@accountor.fi
puh. 0400 631222