2017_09_21
Uutiset

Kasvun aika: mitä tulisi huomioida palkatessa lisäkäsiä?

Lisäkäsien palkkaaminen ei ole yksinkertaista, ja vaatii tarkkaa laskutoimitusta.

Kasvun aika: mitä tulisi huomioida palkatessa lisäkäsiä?

Laadukas tuote ja palvelu, fiksu hinnoittelu, tehokas tuotanto ja toimiva markkinointi johtavat hyvään tulokseen. Yritys jolla nämä ovat kunnossa, kolkuttelee menestyksen ovilla. Jossain vaiheessa voi jopa huomata että tilauksia ei voida ottaa enempää vastaan. "Ei-oon" myyminen ei kuitenkaan houkuta: mitä siis tehdä?

Työmäärän kasvaessa osa turvautuu esimerkiksi vuokratyöfirman, laskutuspalvelun tai oman toiminimen kautta työskenteleviin tilapäisapureihin. Yrittäjän kannalta tämä on helppo ratkaisu – lasku vain maksuun ja homma on hoidossa. Byrokratiaan tuhraantuva aika jää verrattain pieneksi. Kaikille toimialoille tämä ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Joillain aloilla ja tiettyyn tehtäviin freelancereita tai vuokratyöntekijöitä ei vain ole tarjolla.

Jos lisäkäsien tarve kuitenkin on jatkuvaa ja liukuma- tai ylityötunnitkaan eivät auta, pohdittavaksi tulee lisävoiman rekrytointi. Suurimpia taloudellisia kysymyksiä lisätyövoiman palkkaamisessa ovat työntekijästä aiheutuvat todelliset kustannukset sekä palkkaamisen kannattavuus. Nämä koostuvat paitsi työntekijän suorista kuluista, myös rekrytointiprosessin muista vaikutuksista tuottavuuteen.

Jos uudelle kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan esimerkiksi 2200 euron bruttopalkkaa kuukaudessa, tämän summan päälle tulevat vielä pakolliset työnantajamaksut eli:

  • työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä
  • tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu

Näiden lisäksi työnantaja maksaa vuosilomista ja arkivapaista johtuvat kulut.

Melko yleisesti käytetyn nyrkkisäännön mukaan työntekijän bruttopalkka tulisi kertoa minimissään 1,5:llä todellisten kustannusten selvittämiseksi. Tällöin esimerkiksi 2200 euron kuukausipalkkaa saavasta työntekijästä koituu työnantajalle 3300 euron menoerä kuukaudessa.

Työntekijästä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat kuitenkin muun muassa toimialan, noudatettavan työehtosopimuksen sekä sairauspoissaolojen määrän mukaan. Käytännössä kerroin voi siis helposti olla suurempikin kuin 1,5. Budjetointia tehdessä yllätyksiin kannattaa varautua, eikä laskea kuluja yhtään alakanttiin.

Maksettavaa kertyy myös itse rekrytoinnista. Ilmoittelu, haastattelut ja perehdytys vievät jonkun työaikaa tai aiheuttavat kuluja, mikäli ne ulkoistetaan. Rekrytointiin on kuitenkin syytä investoida kunnolla, sillä kalleimmaksi tulee tuoreen työntekijän menettäminen jo koeajalla.  Rekrytointiprosessi on myös osa yrityksen mainetyötä ja viestintää, joten se kannattaa hoitaa hyvin.  Huonot kokemukset työnhaussa leviävät laajalle.

Paljonko uuden työntekijän pitäisi yritykselle tuottaa?

Työntekijän palkkaamista mietittäessä on olennaista tehdä realistiset laskelmat siitä, onko töitä tiedossa riittävästi ja kuinka paljon lisää tuottoa työntekijän pitäisi yritykselle tehdä.

Jos työntekijästä koituvat todelliset kustannukset ovat aiemmassa esimerkissä mainitut 3300 euroa kuukaudessa, vähintään tämän verran myyntikatetta (eli myyntivoittoa) hänen pitäisi yritykselle kerryttää, jotta palkka saataisiin maksettua ilman että yritykselle aiheutuu tappiota.

Kuinka paljon lisämyyntiä tämä sitten tarkoittaa kuukaudessa? Vastaus riippuu yrityksen myyntikateprosentista, joka voi vaihdella paljon toimialan mukaan.

Myyntikateprosentti kertoo, kuinka iso osa liikevaihdosta jää käytettäväksi muihin kuluihin, kun tuotteen hankkimisen tai valmistuksen muuttuvat kustannukset on ensin vähennetty.

Tuotteita myytäessä myyntikate on yleensä helppo laskea miinustamalla tuotteiden myyntihinnasta niiden sisäänostohinta. Palveluita myytäessä laskelmat eivät ole näin yksinkertaisia.

Kuvitellaan, että yrityksen myyntikate olisi esimerkiksi 60 %. Tällöin 3300 euron myyntikatteen saavuttaakseen liikevaihdon (eli myyntituottojen summan ilman arvonlisäveroa) tulisi olla 5500 euroa kuukaudessa. Kun tähän 5500 euroon vielä lisätään 24 prosentin arvonlisävero, tulokseksi saadaan 6820 euroa.

Myyntikatteen ollessa 60 % yrityksen tulisi siis tehdä 6820 euroa kuukausittaista lisämyyntiä, jotta uuden työntekijän 2200 euron bruttopalkka saataisiin kuitattua. Koska yrityksen tavoite on kuitenkin tehdä myös voittoa, summan tulisi olla vielä tätäkin suurempi.

Nämä luvut ovat vain esimerkkejä ja saattavat todellisuudessa vaihdella paljonkin yrityksen toimialan ja sitä kautta myyntikatteen mukaan. On myös tärkeää olla jatkuvasti ajan tasalla taseesta, sillä HR-kustannukset kuten ostolaskutkaan eivät voi odottaa vaikkapa vuoden päästä valmistuvan ison tilauksen loppulaskutusta.

Lisäksi ennen työsuhdetta ja sen alkutaipaleella yrittäjän aikaa – eli rahaa – kuluu rekrytointiin kuuluviin rutiineihin. Tällaisia rutiineja ovat muun muassa työntekijän vakuutusten ja työterveyshuollon järjestäminen, työsopimuksen tekeminen sekä työehtosopimukseen liittyvien pykälien selvittäminen. Nämä vievät yllättävän paljon yrittäjän omaa tuottavaa työaikaa. Tämän vuoksi voi olla järkevää pyrkiä rekrytoimaan kerralla useampi henkilö jos siihen on tarvetta, vaikka tehtävät eivät olisikaan samoja. Näin perehdytykset ja paperityöt voi hoitaa kerralla useamman osalta. Perehdytys vie myös aikaa ja kustannuksia voi kertyä työvaate-, työkalu- tai toimitilakuluista. 

Kyse ei silti ole pelkästään rahasta. Etenkin vaativammassa asiantuntijatyössä uudet työntekijät eivät ole heti ensimmäisestä päivästään alkaen tuottavia.  Heidän on ensin perehdyttävä tehtäviinsä, työkaluihin, järjestelmiin ja toimialaan, tutustuttava työyhteisöön, luotava verkostot ja opittava uudet käytännöt. Tähän kuluvaa aikaa on vaikea mitata, mutta keskimäärin uusi työntekijä on täysin tuottava vasta puolen vuoden tai joillain aloilla jopa vasta vuoden jälkeen.

Kannattavuuden lisäksi työntekijän palkkaamisessa on aina myös inhimillinen puolensa. Jos henkilökemiat eivät toimi, työnteko voi nopeasti muuttua raskaaksi, vaikka kassakone laulaisi.  Sopimusta laatiessa kannattaakin aina sopia koeajasta, joka on molempien osapuolien turvana. Työhön ja työyhteisöön soveltuvuus kun on mahdollista varmistaa täysin vasta työtä tehdessä.

Palkkaaminen sisältää myös mahdollisuuksia – ja tukea on saatavilla

Uuden työntekijän palkkaaminen ei ole koskaan riskitöntä. Silti uusia työkavereita tarvitaan monessa yrityksessä. Riskejä ollaan valmiita sietämään, koska palkkaus sisältää aina myös mahdollisuuksia, kuten liiketoiminnan laajentaminen, yrityksen arvon kasvattaminen ja työkuorman ja vastuualueiden jakaminen.

Vuokratyöntekijään verrattuna yrityksen oma työntekijä saattaa olla motivoituneempi ja sitoutuneempi yritykseen. Tällaisen henkilön kanssa liiketoiminnan kehittäminen sujuu todennäköisesti jouhevammin vuokratyöntekijään verrattuna.

Työntekijän palkkaamisen helpottamiseksi on olemassa erilaisia tukia, joista palkkatuki lienee monelle tutuin. Kyse on työttömien työnhakijoiden työllistymistä edistävästä tuesta, jota Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Lisätietoja palkkatuesta saa TE-toimiston sivuilta.

Viime vuosilta työttömänä on paljon asiantuntevia tekijöitä, joilla on mahdollisuus aloittaa työt hyvin nopeasti, toisin kuin työpaikkaa vaihtavilla jotka pääsevät aloittamaan vasta irtisanomisajan jälkeen. Korkeamman tason asiantuntijatyössä kandidaatilla saattaa olla myös kilpailukielto-aika jolloin hänen on odotettava pidempään ennen siirtymistään uudelle työnantajalle samalla toimialalla.

Työntekijän palkkaamista harkitessa neuvoja kannattaa yrittäjäverkostojen lisäksi kysyä myös omalta kirjanpitäjältä tai tilitoimistolta. Heille tilanne on tuttu, ja kirjanpitäjä osaa kysymyksiin vastaamisen lisäksi nostaa esiin seikkoja, joita et välttämättä itse muistanut ottaa huomioon. Rekrytoinnin kannattavuuden laskeminen tarkkaan kannattaa, ja kasvun kynnykselle astuttaessa on erinomainen aika tehdä yritykselle esimerkiksi talouden kuntokartoitus.

Ota yhteyttä Lisää ajankohtaisia uutisia Tilaa uutiskirje