2017_04_19
Uutiset

Lomavuosi vaihtuu — lue tästä lait ja asetukset pähkinänkuoressa

Vuosiloman ansaitsemista ja sen pitämistä säätelee pitkälti vuosilomalaki. Tähän lakiin liittyy erilaisia termejä, joiden merkitystä avaamme tässä kirjoituksessa.

Lomanmääräytymisvuosi

On jälleen lomavuoden vaihde palkanlaskennassa. Lomanmääräytymisvuosi on lomakautta edeltävän vuoden pituinen aika 1.4. – 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajanjaksolta.

Lomaoikeus

Työntekijällä on oikeus saada kahden ja puolen arkipäivän mittainen loma kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä (siis 31.3.) kestänyt alle vuoden, loma on kaksi arkipäivää kultakin kuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivien osat pyöristetään täyteen lomapäivään. Tätä pidemmät lomat perustuvat työehto- tai paikallisiin sopimuksiin.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Lomanmääräytymiskuukausi on täysi, jos sen aikana työntekijälle kertyy vähintään 14 työssäolopäivää tai ns. työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on töissä niin harvoin, ettei hänelle kerry 14 työssäolopäivää kalenterikuukaudessa, täysi lomanmääräytymiskuukausi sisältää hänen kohdallaan vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Jos työntekijälle kertyy työsopimuksen mukaisesti tätä vähemmän tunteja, hän on oikeutettu vapaaseen.

Työssäolon veroiset päivät

Työssäolon veroisena pidetään poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Lisäksi työssäolon veroisina pidetään niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi äitiys- tai vanhempainvapaan, sairaan lapsen hoidon tai pakottavista perhesyistä johtuvan syyn takia. Poissaolopäiviä sairauden tai tapaturman vuoksi voidaan laskea työssäolon veroisiksi enintään 75 päivän verran lomanmääräytymisvuodessa.

Vuosilomapalkka ja loman antaminen

Lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa tehdään paitsi lopullinen lomalaskenta myös lasketaan ansaittu lomapalkka. Lomapalkan laskentasääntö riippuu vuosiloman ansaintasäännöstä ja sovellettavasta palkkausmuodosta.

Työntekijällä on oikeus esittää toivomuksensa loman ajankohdasta, mutta työnantajalla on oikeus määrätä loman ajankohta. Lomakausi on päivien 2.5. – 30.9. välinen aika. Kesäloma sisältää 24 lomapäivää. Tämän ylittävä osa voidaan pitää talvilomana lomakauden ulkopuolella eli ajalla 1.10.-30.4. Lomat on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisina ja loman jakaminen voidaan tehdä jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Vuosilomalain mukaan työntekijän tulee pitää 1 yhdenjaksoinen 12 päivän lomajakso.

Lomaraha ja vuosilomakirjanpito

Vuosilomalaissa ei ole säädöksiä lomarahan maksamiselle. Sen maksaminen perustuu siis työehtosopimukseen, työpaikan käytäntöön tai työsopimukseen.

Työnantajan on pidettävä vuosilomakirjanpitoa, josta ilmenevät työntekijän vuosilomat ja niistä kertyvät lomapalkat sekä vuosilomien pituudet, ajankohdat ja palkkojen ja korvausten suuruus määräytymisperusteineen.

Lähde: kehityspäällikkö Johanna Simonsen, Accountor

Ota yhteyttä Lisää ajankohtaisia uutisia Tilaa uutiskirje