2014_02_25
Talousuutiset

Ennakoi asiakkaan maksuvaikeudet

Vaikeina taloudellisina aikoina myös yritysten maksuvaikeudet lisääntyvät. Asiakkaan yllättävä maksukyvyttömyys voi ajaa laskuttavan yrityksen ongelmiin.

“Asetelma on tietysti usein haastava: myyntiä täytyy saada ja silloin voi olla vaikea kiristää asiakkaan suuntaan asetettuja vaatimuksia kovin tiukalle”, yrityslakimies Susanna Jaakkola Pretaxilta toteaa.

Hän huomauttaa, että asiakkaan mahdollisten talousongelmien ennakoimiseen ei kuitenkaan tarvita talouden tunnuslukujen seuraamista ja maalaisjärkeä ihmeellisempiä työkaluja.

“Julkiset maksuhäiriöt ja tilinpäätöstiedoista löytyvät tunnusmerkit, kuten oman pääoman niukkuus, suuret velat ja huono tulos ovat tyypillisiä merkkejä. Jos asiakkuus on jatkunut pidempään, pitäisi hälytyskellojen soida mikäli maksut alkavat myöhästellä säännöllisesti. Kokenut yrittäjä ymmärtää kyllä aika nopeasti tilanteen.”

Vakuus parantaa myyjän asemaa

Jos asiakkaan maksukyky vaikuttaa epävarmalta, on myyjän perusteltua vaatia maksusuorituksille vakuutta. Esimerkiksi urakkasopimuksissa käytetään usein pankkitakausta. Jos taas kauppaa käydään fyysisistä tuotteista, voi myyjä käyttää esimerkiksi omistuksenpidätysehtoa, jolloin omistus siirtyy asiakkaalle vasta, kun koko suoritus on maksettu.

“Palveluluonteisiin suoritteisiin omistuksenpidätys ei tietenkään käy. Pankkitakaus on reaalivakuuteen verrattuna kätevä siksi, että vaikkapa kiinteistön realisoiminen on hyvin työlästä”, Jaakkola toteaa.

Maksukyvyttömän oloiselta yritykseltä voi myös vaatia ennakkomaksua.

Konkurssi- ja saneerausmenettelyissä muita velkojia paremmassa asemassa ovat ne tahot, joiden antama velka on vakuudellista. Laskusaatavat ovat tyypillisesti vakuudettomia, jolloin niiden perintä on konkurssipesän jaossa useimmiten tuloksetonta.

“Velkasuhde syntyy pääsääntöisesti sopimuksen tekohetkellä. Vakuutta tulee vaatia siinä vaiheessa tai kohtuullisen ajan kuluessa siitä. Esimerkiksi urakkasaatavalle annettava vakuus voi peräytyä, jos se on annettu jälkikäteen.”

Mikä suoritus voi peräytyä?

Peräytyminen liittyy lakiin takaisinsaannista konkurssipesästä. Sen tarkoitus on varmistaa velkojien keskinäinen tasa-arvoisuus konkurssitilanteessa.

“Ajatuksena on, ettei esimerkiksi muita hanakammin perivä velkoja saa liian suurta osaa, jolloin muut jäisivät tyhjin käsin. Suuri ennakkomaksu tai jälkikäteen annettu vakuus voidaan tulkita tällaiseksi. Se kannattaa huomioida”, Jaakkola sanoo.

Käytännössä karenssi on kolme kuukautta: maksu, joka on suoritettu alle kolme kuukautta ennen kuin konkurssihakemus tulee vireille käräjäoikeudessa, voidaan takaisinsaada konkurssipesään. Edellytyksenä on, että maksu on ollut ennenaikainen, epätavanomaisen suuri konkurssipesän varoihin nähden tai se on suoritettu epätavallisin maksuvälinein.

“Jos maksusuunnitelmaa on noudatettu ja maksut maksettu aina eräpäivinä, asia on ok. Mutta jos yritys on maksanut ennenaikaisesti esimerkiksi pankkilainan tai suuren osan siitä, on mahdollista saada takaisin se osa joka ei erääntynyt suunnitelman mukaan.”

Yrityssaneerauksen seuraukset velkojalle voivat käytännössä olla hyvin samantyyppiset kuin konkurssin.

“Saneerauksessakin vakuudelliset velat ovat paremmassa asemassa. Molemmat menettelyt kestävät aika pitkään, saneerauksessa maksuohjelma on helposti viisi vuotta. Konkurssissa jako-osuus tulee kun pesä on selvitetty, sekin kestää aikansa ja osuus voi jäädä todella pieneksi.”